Kannettava tietokone käynnistyy. Haluan antaa tyttöystävälleni syntymäpäivälahjaksi hänen lempikenkänsä, mutta valitettavasti ne on myyty loppuun kaupoista. Onneksi tiedän ulkoa, missä selaimen symboli on. Minun tarvitsee vain osoittaa sitä hiiren osoittimella. Mutta missä se oikeastaan on? Siirrän hiirtä, ja kas, jotain liikkuu ruudun oikeassa reunassa. Iso, lihava, keltainen hiiren osoitin. Mutta heti kun katson sitä, se on kadonnut. Outoa? Ei oikeastaan, sillä näkökenttäni keskellä on aukko, sokea piste. Niinpä heilutan hiirtä hieman uudelleen ja siristän silmiäni hiukan hiiren osoittimen keltaisen ääriviivan ohi. Tähtään hyvin ja se tulee hitaasti lähelle selainsymbolia. Kolmannella yrityksellä se onnistuu hyvin ajoitetulla kaksoisnapsautuksella. Ensimmäinen este on voitettu. Internetiin on päästy. Tästä eteenpäin tämä draama toistuu jokaisella uudella hiiren klikkauksella, minkä vuoksi en nyt jatka sen enempää.
Selvä, selaimen hakupalkki on helppo löytää. Syötä malli ja kengänkoko, niin voit aloittaa. Tarjouksia on paljon, joten vilkaisen muutamia. Zoomataan Ctrl-näppäimellä ja hiiren pyörällä. Kasvoni kirjaimellisesti ryömivät ruudulle. Ulkopuolelta näytän Notre Damen kyttyräselältä, joten on vain ajan kysymys, milloin selkäni puhuu, sillä aion pysyä tässä asennossa, kunnes tehtäväni on suoritettu. Näen kuvia, hintoja ja linkkejä verkkosivustoille. Kenkiä on ehdottomasti nähtävillä. Malli taitaa olla oikea, mutta värin suhteen minun on otettava pieni uskonhyppy. Voisi olla mustavalkoinen tai jokin muu tumman ja vaalean värin yhdistelmä. En pysty tunnistamaan sitä tarkalleen. En myöskään tiedä tarkalleen, missä kaupassa kenkää myydään. Linkin sininen väri ei vain tee hyvää kontrastia vaalean taustan kanssa.
Ainakin hinnat on helppo tunnistaa, joten valitsen yksinkertaisesti halvimman hinnan. Verkkosivuja katsellessani minulle tulee tunne, että ehkä jotkut ihmiset eivät vain halua, että kaikki voivat lukea kaikkea. Tausta on osittain valkoinen, mikä on tavallista. Mutta sitten on myös harmaata ja beigeä, ja siinä on hienoja harmaita tai ehkä jopa mustia kirjaimia arvioidulla fonttikoolla 10. Minun on säädettävä zoomia niin, että vain kaksi tai kolme sanaa mahtuu ruudulle, jotta saan ylipäätään selvää mistään. Siinä on jotain sellaista piilotettuja esineitä sisältävä pelikun vaellan ruudulla nähdäkseni kaikki vaihtoehdot ja tiedot.
Reilun varttitunnin kuluttua tutkin koko sivun ja toivottavasti asetin kaiken oikein. Niinpä se meni ostoskoriin. Se on muuten erittäin helppo löytää, iso ja musta keskellä vaaleaa muuta sivua. Onneksi itse ostoskori on aina oikeassa yläkulmassa, muuten joutuisi aloittamaan etsimisen uudelleen. Niskani on siitä todella iloinen. Tilaustietojen täyttäminen ei sinänsä ole ongelma, sillä tabulaattorinäppäin keskittää aina sen kentän, jota parhaillaan täytetään.
On vain yksi viimeinen, valitettavasti hyvin suuri este. Captcha, jonka on tarkoitus määrittää , olenko robotti. Olen aina luullut olevani lihasta ja verestä tehty, mutta epäonnistun silti jatkuvasti lukukelvottomien numeroiden ja kirjainten takia. Jos se ei toimi kahdellakymmenennellä yrityksellä, saatan pyytää apua joltakulta. Mutta sitten olen itse asiassa onnistunut siinä. Nyt minulle on määrätty fysioterapiaa niskaani ja selkääni varten.